Emämunaus

Miten voi olla mahdollista, että vielä kaksi jättikokoista munaa tuli samasta naaraasta! Camomilla on tänään reippaasti pyöräyttänyt 31 ja 25 grammaiset munat edellisen kavereiksi hautomoon. Voi kun noista edes yhdestä kuoriutuisi elävä poikanen! Vieläköhän tuo munii kun vaikuttaa niin touhukkaalta? Usein munittuaan ovat lopen uupuneita..

Sykähdyttävä perhetapahtuma!

n.24.vuotias nelivarvas-maakilpikonnamme Camomilla pyöräytti näin hienon munan, joka painaa kokonaiset 24g. Laitoimme sen heti virittämäämme hautomoon, joka on ollut valmiustilasta kevättalvesta asti. Usein käy niin ettei munista kuoriudu elävää poikasta, mutta ainakin nyt yritämme parhaamme. Munia saattaa tulla vielä tänä vuonna lisääkin, sillä meillä on kaksi naarasta. Kolmisen kuukautta yleensä menee hautomiseen. Viikon kahden kuluessa pitäisi nähdä munia pimeässä taskulampulla läpivalaistessa munan sisäpinnalla verisuonia, jos alkio on lähtenyt kehittymään. Lämpötilat hautomon sisällä ovat n.28-31 astetta. Matalemmissa lämmöissä yleensä kehittyy uroksia, korkeammissa naaraita.
Keskimmäisessä kuvassa vasemmanpuoleinen konna on Camomilla-rouva ja pienempi konna on munan isäkonna, yli 30-vuotias Jasser. Nelivarvas-urokset ovat naaraita pienempiä. Kokoero tällä parilla on melko huomattava, sillä Camomilla painaa n. 1300g ja ja Jasser n. 500g.
Alin kuva on toinen naaraamme, n. 13-vuotias Musti.

Tänään on ollut hikinen kalsaripäivä. Toipumista Lapin reissusta. Mentiin koko perhe lentokoneella Rovaniemelle ja sieltä ystävä haki meidät Pelloon, jossa oli ihanat valmistujaisjuhlat. Majapaikka oli juhlien kuningattaren anoppilassa, jossa meitä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Mietin, olisiko pitänyt jäädä kotiin kun terveys on taas viime aikoina ollut niin huono että koen olevani vaivaksi joka paikassa, mutta minulle vakuutettiin että oli kiva kun pääsin juhliin. Koskakokan uskaltaisi soittaa laboratorioon ja kysyä löytyikö viime kokeista jotain selitystä huonoon oloon?

Uskomatonta, että kolme maakilpikonnaa osaa pitää niin kovaa meteliä yrittäessään kaivautua Kiinaan talon nurkista kun päästin ne vähän terraariostaan jaloittelemaan. Ovat tyyppiesimerkkejä siitä että ei se määränpää ole tärkeä vaan matka. Hiukka vähemmän järkevän näköistä menoa kun jumittavat tuntikausia samassa nurkassa kynnet lattiaparalla sutien ja kilpi seinään kolisten. No, äly on yliarvostettua. Meillä on täällä kaksi kilpparinaarasta, jotka saattavat kohta munia. Olisi mahtavaa saada edes yksi poikanen onnistumaan. Itseviritetty hautomakone on koko ajan valmiudessa. Suuri vaara vain on, että ehtivät jyrätä muniensa yli ennenkuin ne saa pelastettua hautomoon tai jemmaavat ne niin syvälle pohjamateriaaliin ettei niitä huomaa. Terrassa ei ole riittävän lämmin, jotta niitä voisi hautoa siellä.

Tilasin netistä lipeää, suklaan tuoksua ja titaanioksidia. Aijon tehdä kotitekosita oliivisaippuaa suklaantuoksuisena. Titaanioksidi tulee väriksi yhteen kerrokseen. Kahvinpuruja ajattelin päällikerrokseen, jotta toinen puoli saippuasta olisi kuorivaa. Kuulemma tuollaisesta saippuasta saa vähemmän kuivattavaa kuin kaupansaippuasta varsinkin kun sitä kypsyttää useita kuukausia.

Pitkästä aikaa haluttaisi taas tehdä jotain juttuja ihan myyntiin asti. Olen kaivannut asiakaspalveluhommia, vaikka ihan pienimuotoista. En olisi uskonut että tekisi mieli mennä torille myymään jotain, kuten vaikka tuota itsetehtyä saippuaa, koruja tms. Torilla on pääasiassa erittäin mukavia ihmisiä asiakkaina. Tulisi samalla testattua että voisiko sitä tehdä esim. pari päivää viikossa töitä sen sijaan että olisi ihan kokonaan sairaseläkkeellä.